kansikuva

Menu:

Päivityksiä:

1.11.2009:
Koko Kuloveden sivusto päivitetty

Historiatietoa kaivataan:

Jos Sinulla on tallessa vanhaa aineistoa Kuloveden Kyliltä tai omaat muuta tietoa, jonka haluaisit jakaa kyläläisten kesken, kerro siitä ihmeessä meille. Tarinasi tai valokuvat voidaan vaikkapa julkaista näillä sivuilla tai kylän omassa lehdessä.

Linkkejä:

Kuloveden Kylien historiaa

Seuraavan lyhyen historiakatsauksen on koonnut Anna-Liisa Heikkilä.

Kuloveden pohjoispuolella asutuksesta, kuten koko Suoniemenkin varhaisista vaiheista saadaan tarkempaa tietoa "Suoniemen historia" -teoksesta. Kotiseutuneuvos Eero Järventaustan kirja "Kansan kertomaa Suoniemeltä" kertoo kiinnostavasti tämän seudun vaiheista 1500-luvulta lähtien. Mainitulla vuosisadalla on silloiseen Karkun pitäjään kuuluvissa Kuljun ja Kauniaisten kylissä ollut useita itsenäisiä, verotettavia talonpoikaistiloja.
1600-luvun alkupuolella Ruotsi-Suomen hallitsijat antoivat valtiota palvelleille henkilöille palkkioksi maa-alueita eli läänityksiä. Tällöin, v. 1641, lahjoitettiin 30-vuotisen sodan upseerille, kenraalimajuri Helmut Wrangelille laajat alueet Kuloveden pohjoispuolelta. Läänitysalueen keskuspaikaksi muodostui nykyisen Kuljun kartanon seutu, jonne noihin aikoihin rakennettiin ensimmäinen päärakennus.

1695 Kuljun alueista erotettiin Kauniaisten ratsutila ja siitä lähtien Kuljun ja Kauniaisten "läänit", kuten paikalliset ovat sanoneet, alkoivat elää omaa elämäänsä. Kauniaisten kartanon omistajat vaihtuivat usein, sen sijaan Kulju oli Wrangelien jälkeen Mellinin suvun hallussa yli 200 vuotta. Anton Elving osti kartanon 1894 ja se on edelleen saman suvun omistuksessa. Kauniaisten kartano on ollut Lennart Rosenlewin suvun hallussa vuodesta 1896.

Kauniaisten ja Kuljun välissä on vielä Maurin kartano. Se kuului ensin Kuljuun ja oli välillä itsenäisenä, kunnes 1840 liitettiin Kauniaisiin. 1952-60 Mauri toimitti seuraintalon virkaa ja oli kylän keskus. Ihmiset kokoontuivat iltaisin kahvilaan ja sekä kauppa, että tori olivat lähellä. Nykyään Mauri toimii seurakuntatalona ja vieressä oleva Maurinlehto kyläläisten viimeisenä leposijana. Tori on kuusikoitunut ja kahvila suljettu.

Kun kartanoita alettiin pysyvämmin asua, tarvittiin työvoimaa. Sen saamiseksi kartanot perustivat torppia ja näin syntyi Suomeen torpparilaitos. Torpparit perheenjäsenineen tekivät päivätöitä kartanoon ja siten edesauttoivat niiden vaurastumista. Siinä ohessa he hoitivat omia viljelyksiään, raivasivat ja rakensivat. Kuljun kartanon torpat sijaitsivat Siurossa sekä Järvenjärven ja Jokistenjärven rannoilla. Kauniaisten kartanon torpat olivat pääasiassa Kauniaisten peräkylässä sekä Jumesniementien varressa lähempänä Hämeenkyrön rajaa. Vuodesta 1918 lähtien torpparit saivat lunastaa tilat itselleen.

Uusi vaihe Kuloveden kylien alueella koettiin viime sotien jälkeen. Maanhankintalain mukaisen asutustoiminnan seurauksena paikkakunnalle siirtyi vuonna 1946 runsaasti uusia asukkaita. Eniten tuli sotien takia kotinsa menettänyttä siirtoväkeä. Kuljun ja Kauniaisten kylään muutti kumpaankin n. 20 perhettä, jotka kaikki olivat kotoisin Vpl Pyhäjärveltä. Asevelikylästä, eli nykyisen Ilveskalliontien varresta osoitettiin tontteja rintamamiehille ja sotaleskille. Tälle alueelle muutti rakentamiinsa taloihin kymmenen perhettä. Kuljun kylässä rintamamiestalot rakennettiin Pökkylään, Jokistenjärven rannalle.

Viimeisen 10-15 vuoden aikana seudulle on muuttanut runsaasti uusia, nuoria perheitä ostamiinsa tai rakentamiinsa omakotitaloihin. Aika kuluu. Paikkakunta elää, muuttuu ja uudistuu, sen tämä lyhyt "historiallinen katsauskin" osoittaa.

Lähteet:
Eero Järventausta; "Kansan kertomaa Suoniemeltä" (1974)
Muistitieto (A-L Heikkilä, Anne Viitalaakso-Kaasalainen).