Menu:

Historiaa

Tottijärvi, Wesikansa kuten vanha kansa sanoi, levittäytyi Pyhäjärven rannoille. Pyhäjärvi on merkinnyt leipää ja tietä rantojensa asukkaille. Pyhäjärven rantojen korkeilta vuorilta ovat esi-isät aikoinaan vartioineet kotikontujaan. Samoilta vuorilta Venäjän vallan aikana kasakat vartioivat kyläämme. Kasakkavuori ja Pyöröpää ovat saaneet nimensä noina aikoina. Tottijärvi kuului 1346 perustettuun Suur-Wesilahden seurakuntaan vuoteen 1662, jolloin siitä tuli oma saarnahuonekunta.

Kirjallisissa lähteissä Tottijärvi mainitaan ensimmäisen kerran 1416 Laukon tilan yhteydessä. Tottijärvi joutui varhain Ruotsin vallan aikana rälssiomistukseen Kurki-suvulle. Uuden ajan alussa Kurjet hallitsivat kaikkia Laukon kylän maita, ja myös Tottijärveäkin. Laukon maiden raja Pirkkalaa ja Karkkua vastaan määrättiin vuoden 1479 laamanninkäräjillä kulkemaan Savitaipaleensuun, Naulonvuoren, Torisevanvuoren, Tynnyrkiven, Hummarkosken ja Velhonkannon kautta.

Tottijärvi oli Laukon kartanon sivutila. Laukon kartanon omistajat halusivat raivata lisää peltoa mailleen. Laukon omistajat perustivat maistaan torppia, joihin he hankkivat asukkaiksi maattomia ihmisiä vuokralaisiksi eli torppareiksi. Torpparit saivat torpista elantonsa. Maksuksi torpista torpparit raivasivat lisää peltoja sekä tekivät taksvärkkipäiviä kartanolle ja osan vuokraa torpparit maksoivat tavarana esim. viljana kartanolle. Torppia muodostettiin runsaasti 1600- ja 1700-luvuilla, jolloin Tottijärvestä muodostui torpparipitäjä. 1817 Laukko ja Tottijärven tilat siirtyivät Johan Agapetus Törngrenille. Laukon kartanon kotiopettajaksi tuli tuolloin vähävarainen opiskelija Elias Lönnrot. Lönnrot uhrasi aikaa ja vaivaa myös alustalaisten luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen. Tottijärveläisten lukutaidon on mainittu olleen parempi kuin lähipitäjäläisten. Kalevalan puhtaaksikirjoittajat ovatkin tottijärveläiset torpan pojat Johan Helenius ja Kaarle Bergstad.

Tottijärvi itsenäistyi kunnaksi 1869. Laukon ja Tottijärven kartanoiden omistajiksi tuli vuonna 1869 asessori Herman Hallonblad. Hän ryhtyi puuhaamaan Tottijärvelle kansakoulua. Toinen merkittävä henkilö kouluhankkeessa oli kunnallislautakunnan esimies lukkari August Ståhlman. Tottijärvelle perustettiin kansakoulu 1871.Tottijärvelle perustettu koulu ja jo ennen sitä perustettu kirjasto olivat ensimmäiset Hämeen maalaiskunnissa.

Laukon ja Tottijärven torpparit tulivat koko valtakunnan kuuluisuuteen 1900-luvun alkupuolella torppareiden lakkojen ja niiden seurauksena tapahtuneiden häätöjen takia. Nämä tapahtumat liittyvät myös osaltaan koko Suomessa tapahtuneeseen yhteiskunnalliseen murrokseen. Tapahtumat kärjistyivät koko Suomea koskeneeseen sisällissotaan vuonna 1918. Sodan kuluessa Laukon kartanon rakennukset poltettiin. Saman kohtalon koko myös Tottijärven kartano. Tänä päivänä Tottijärven kartanosta ei ole jäljellä kuin maatuneet rauniot ja kartanonmäen metsikkö.

1920- ja 1930-luvuilla Tottijärvellä elettiin kehityksen aikaa. Torpparilain seurauksena itsenäisten pientilojen määrä kasvoi, ja maanviljelys alkoi muuttua ja koneistua. Palvelut lisääntyivät, kylään saatiin puhelinyhteydet. Rakennettiin uusia kouluja niin kirkonkylälle, kuin Sorvaan ja Joutsijoellekin. Yhdistyksiä syntyi monenlaisia, oli työväenyhdistys, suojeluskunta, nuorisoseura, maamiesseura, martat. Sota-aika ja pulavuodet hidastivat kehitystä, mutta 1950-1960 –luvuilla maaseutu koki todellisen murroksen. Turku-Tampere –maantie valmistui, ja Tottijärvi sähköistettiin. Elinkeinorakenne alkoi suuntautua maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin.

Vuoden 1976 alusta Tottijärvi liitettiin Nokian kauppalaan. Nokia sai Tottijärvestä lisää pinta-alaa 94,8 km2 ja asukkaita 1040. Tottijärvi käsittää nykyään Nokian kaupungin eteläisen osan. Nokian kaupunki omistaa Kirkonkylän keskustasta n. 50 hehtaaria maata ja on laatinut sinne osayleiskaavan. Muutenkin Tottijärven asukasluku on viime vuosina kääntynyt nousuun pitkäaikaisen laskun jälkeen.

Lähteet