Matkailu
Nähtävyyksiä
Tottijärven kirkko
J. A. Törngren luovutti 1833 uuden kirkon rakentamista varten maa-alueen, kun Tottijärven vanha kirkko oli
todettu ahtaaksi ja huonokuntoiseksi. Piirustukset ja parannuspiirustuksen laati J. E. Gustavson,
intendenttikonttorin johtajana toimi tuolloin Engel. Kirkko valmistui lopullisesti vuonna 1841. Kirkko edustaa
myöhäisempireä ja on piirteiltään yksinkertainen ja vaatimaton.
Kellotapuli kirkon vieressä
Mikko Lajanderin rakentama kaksinivelinen kellotapuli vuodelta 1773. Tapulin eteisessä oli amme, jossa
sulatettiin jäätyneitä ja hukkuneita, ja tapulin alakerrassa säilytettiin vainajia. Kello on Gabriel Kurjen
toimesta valettu vuonna 1703.
Kyläpirtti
Kyläpirtti rakennettiin alunperin terveystaloksi vuonna 1948. Sen rakentamiseen saatiin avustusta Ruotsista.
Alakerrassa oli vastaanottotilat, ja yläkerrassa terveyssisaren ja kätilön asunnot. Sittemmin rakennus toimi
ryhmäperhepäiväkotina, ja nykyään se palvelee kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana. Kyläpirtillä kokoontuvat
eri yhdistykset, lisäksi siellä on iltapäiväkerhotoimintaa ja pihalla on kesälauantaisin torimyyntiä.
Päiväkoti
Päiväkodin rakennus valmistui vuonna 1928 ja se toimi alunperin alakouluna. Vuonna 1956 valmistui uusi
kirkonkylän koulutalo, ja tällöin vanha alakoulu saneerattiin kunnantoimistoksi, ja sen yhteyteen rakennettiin
palotorni. Tottijärven liityttyä Nokiaan talo on toiminut kyläpirttinä, kunnes se muutama vuosi sitten
muutettiin päiväkodiksi.
Terhi Kuusisen taideteos "Annetaan heille
hyvä pallo"
Tottijärven päiväkodin pihamaalla.
Hautausmaa
Hautausmaa rakennettu eri vuosisadoilla. Osa 1700 luvulta pohjaamatonta, osa 1800 -luvun hautausmaata on kirkon
alla. Kirkon takana on vuosisadan alussa käyttöön otettu ns. uusihautausmaa. Uusin hautausmaa on valmistunut
1999.
Perinnemakasiini
Makasiini on rakennettu vuonna 1873 ja se on alunperin toiminut lainajyvästönä. Lainajyvästön tarkoituksena oli
taata osakkaille siemenvilja myös katovuosien aikana. Nyt makasiinissa on koottuna lahjoituksena saatua
esineistöä, ja siellä on mm. Tottijärven kirkon vanhat urut vuodelta 1896. Perinnemakasiini on avoinna
kesäisin.
Kartanon alue Tottijärven kirkonkylässä
Vesilahden Laukon omistama Tottijärven säterikartano on ollut pitäjän merkittävin maatila keskiajalta lähtien.
Kartanon asukkaisiin on kuulunut Kurki, Tott ja Standertskjöld –sukujen edustajia. Kartanon rakennuksia
uusittiin aina vuosien saatossa, ja viimeisin päärakennus tuhoutui sisällissodassa vuonna 1918. Kartanosta on
jäljellä perustuskiviä ja vehmas puistoalue.
Norrkulla
Norrkulla on Tottijärven kartanon entinen torppa.
Pajulahden kylä
Keskiajalla asutettu Pajulahden kylä sijaitsee kauniilla paikalla Pyhäjärven rannalla. Pajulahti oli aikoinaan
koko pitäjän keskus. Käsityöläisten; räätälien, suutarien, puuseppien, seppien ja nikkareiden asuttama 155
hengen kylä. Aikoinaan siellä oli kolme kauppaa. Pajulahden laivalaituri näytteli tärkeää osaa kyläläisten
elämässä. Tottijärven ensimmäinen puhelin oli Pajulahden Työväen Osuuskaupassa 1918. Kyläkeskuksessa säilynyt
perinteistä rakennuskantaa Laurilan ja Siuvon tiloilla. Laurilan vanha päärakennus on vuodelta 1783. Siuvo on
entinen kestikievari.
Työväentalo
Työväentalo valmistui vuonna 1908 Osakeyhtiö Laurilalta saadulle tontille. Rakentamisessa olivat aktiivisesti
mukana Laukon lakon yhteydessä häädetyt torpparit. Rakennus syntyi pääosin talkoovoimin, ja sen rakentamista
rahoitettiin arpajaisilla ja myös velkarahalla.
Jukola
Tottijärven suojeluskunta osti vuonna 1926 noin kahden hehtaarin tontin Pajulahdentien varresta. Seuraavana
vuonna rakennettiin Jukolaksi nimetty suojeluskuntatalo. Taloa rahoitettiin juhlien ja iltamien avulla. Nykyään
talo toimii edelleen vuokrattavana juhlatilana, ja sen omistaa maa- ja kotitalousseura.
Hämyslava
Hämyslava on rakennettu vuonna 1956. Hämyslavalla järjestetään tansseja kesälauantaisin.
Ruskeapään lomakoti
Laurila-osakeyhtiö luovutti Ruskeapään niemen Tampereen Sosiaalidemokraattiselle Naisyhdistykselle. Työläisten
virkistymiseen tarkoitettu kesäsiirtola valmistui vuonna 1925. Nykyään rakennus on yksityiskäytössä.
Huhtaa
Kerrotaan tarinaa, jonka mukaan Huhtaa olisi ensimmäinen asuttu alue koko Tottijärven kappelissa. Huhtaalla oli
aikanaan Vitikan pappilan lisäksi neljä taloa. Yhteydet viiden kilometrin päähän kirkolle olivat syksyisin ja
keväisin erittäin huonot.
Vitikan pappila Huhtaalla
Vanha virkatalo, joka toimi pappien asuinpaikkana 1950-luvulle asti. Pappilan seinässä on laatta virsirunoilija
Jaakko Haavion syntymäkodin muistoksi. Myös kansanrunoilija Martti Haavio vietti pappilassa lapsuusvuotensa.
Joenpohjassa kivinavetan jalka
Laukon kartanon navetta. Karjalaisen siirtoväen yhteisnavetta uudisrakentamisen ajan. Navettaan mahtui kahdeksan
talon eläimet.
Tottitorppa
Alunperin Joutsijoen kansakouluna toiminut rakennus on valmistunut vuonna 1926. Kouluna se toimi vuoteen 1974.
Nykyään rakennus on erilaisten tapahtumien, mm. kesämarkkinoiden, laskiaisriehojen ja moottoripyöräilijöiden
kokoontumisajojen pitopaikka.
Lanan mylly ja saha, Lanajoki
Lanajoessa on ollut saha jo 1700-luvulla. Myllyä ja sahaa on uusittu useaan otteeseen.
Pelttari, Hätikkäjärvi
Pelttarin tilalla on säilynyt vanha luhtiaitta, vilja-aitta sekä suuri noin 100 vuotta vanha riihi. Pelttarin
tilalla on myös kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto. Vasarakirveskulttuurin aikainen asuinpaikka.
Ekkermanni, Metsäkulma
Laukon kartanon entinen torppa.
Vesilahti-Nokia -maantie
Laukon ja Tottijärven kartanoiden välinen yhdystie on erittäin vanha. Tien varressa on paikoin istutettu tammea.
Järvenpään kohdalla avautuu mielenkiintoinen näkymä kapeaan lahden pohjukkaan.
Joenpohjassa kivinavetan jalka
Laukon kartanon navetta. Karjalaisen siirtoväen yhteisnavetta uudisrakentamisen ajan. Navettaan mahtui 8 talon
eläimet.
Perttula
Kivikautinen asuinpaikka.
Rekola
Kivikautinen asuinpaikka.