Vaakuna
Tottijärven nimen alkuperä on hyvin vanha, koska Turun
tuomiokirkon Mustassakirjassa se on jo 1416 muodossa Totkyrajerffuj. Muuan arkkiteini Johannes Anundinpoika,
joka oli hankkinut maaomistuksia eri puolilta Suomea, lahjoitti silloin Tottijärven tilan sekä yhden tilan
Laukon kylästä Pyhän Johanneksen alttarin ylläpitäjiksi (REA 362). Tottijärvellä ja Laukolla on täytynyt olla
jo silloin jotakin tekemistä toistensa kanssa. Mutta mitä, on toistaiseksi tuntematonta.
1480-luvulta tunnetaan katselmusmies Jönis Tåhkejerfuj. Vuonna 1488 Johan de Tokkiæerffuj sai Kallialan kirkolta 2 puntaa ruista lainaksi. Vaikka Juho Kurjen leski Ingeborg Tott asui Tottijärven kartanossa vuodesta 1577 lähtien, hänestä Tottijärven nimi ei voi enää tulla; Tottien suku tuli Suomeen vasta sen jälkeen, kun Tottijärven nimi oli jo olemassa. (Raevuori 1963, 20; FMU 2077/vuosi 1433 lienee väärä, koska Erik Ragvaldsson vaikutti vasta 1480-luvulla; Suvanto 2001)
Suomen muinaismuistoyhdistyksen stipendiaatti A.O. Heikel tutki 1880-luvun alussa Pirkkalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Tottijärveä hän kuvaili seuraavasti: ”Nimensä arveltiin sen muka siitä saaneen, että Laukon herrain koira, jolla oli nimi Totki, hukkui järveen, joka sen jälkeen kutsuttiin Totkin järveksi.” Tarua tai totta, joka tapauksessa myyttinen Totki-koira on saanut keskeisen paikan Tottijärven tunnuksena.
Tottijärven vaakuna on 1950-luvulta. Sen suunnittelun perustana oli kuntalaisille järjestetty aihekilpailu, ja ehdotuksia tuli runsaasti. Sisäasiainministeriö vahvisti 26.3.1958 Tottijärven valtuuston edellisenä vuonna tekemän päätöksen, jolla valtuusto oli hyväksynyt kunnan vaakunan. Vaakunan aiheeseen liittyy selitys: "Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset." Vaakunan suunnitteli taiteilija Ahti Hammar, ja vaakunassa näkyvät Hämeen ja Satakunnan värit.
Lähteet: Mervi Kaarninen: Tottijärven historia (1689-1998) http://www.narva.sci.fi/historia/lanajoki/index.html